lauantai 13. joulukuuta 2014

Kuvaa pukkaa


Sain paikan päältä kuvasatsin josta selviää tärkeimmät. Vene oli  sellaisessa kunnossa kuin oletinkin. Pikku siivouksella ei tästä selviä, vaatii useamman kuukauden ennen kuin voi pitempiä reissuja suunnitella. Onneksi remottipaikalla on lämmitys kunnossa talvellakin ja aikaa projektille varattu kolme talvea.

Vene on siis nostettu Atlantin reissun jälkeen maihin ja jätetty siihen oman onnensa nojaan. Hometta, kosteutta ja moskaa on joka paikassa koska loppusiivous on jäänyt tekemättä.

Deck Allied Princess 36
Tiikit lienee lakattu joskus. Mastonjalan ympäristö ja vanttien kiinnityskohdat ovat terveitä.
Kumiveneessä on vielä painetta ja moottorikin on tallessa.

Peräsintä on korjattu juuri ennen ylitystä

Tässä lienee syy keulastaagin rikkoutumiseen, pukspröötin tukivaijerit ovat irronneet

Tuuliperäsimen köysiviritykset ovat vielä paikallaan. Sammal alkaa jo kasvaa kosteissa kohdissa.

Atlantin kartta odottelee valmiina karttapöydällä

Sisälläkin on tiikkien lakat aika kulahtaneita.

Allied Princess 36
Laipiot ja kaappien rungot ovat jonkinlaisella laminaatilla päällystettyä vaneria.

Kone on suurin kysymysmerkki. Westerbeke näyttä aika murheelliselta, ruostetta riittää ja öljyä on kaikkialla.

Siivoojalle olisi pikku keikka tarjolla









maanantai 1. joulukuuta 2014

Alkaa valkeneen

Vihoviimein on veneen uudet omistussuhteet, vakuutukset ja valtuutukset kunnossa Azoreilla sataman ja viranomaisten suhteen. Laskutkin kolahtivat viimein postiin kun ensin liput ja laput saatiin ojennukseen. Ainoa asia mikä jäi avoimeksi on Portugalin " engine tax" jota joutuu maksamaan muutaman kympin vuodessa jos vene on kauemmin maassa. Sen määrää ei vielä ollut vahvistettu, maksetaan kun saavat päätettyä paljonko perivät.
Nyt ollaan siinä vaiheessa että veneellä on paikka missä sitä voi säilyttää kohtuuhinnalla vaikka kauemminkin ja paikan päällä on henkilö joka pitää sitä silmällä.

lauantai 15. marraskuuta 2014

Periaatteesssa kaikki selvää, käytännössä sitten ei

Sataman kanssa asiat sovittu, vene voi olla siellä vaikka maailman tappiin. Telakointi maalla maksaa noin 700 euroa / vuosi jota en pidä kovin pahana hintana.
Pukit ovat vuokralla ja niistäkin periaatteessa sovittu jatkotoimenpiteet, vuokraaja odottelee vielä entiseltä omistajalta ilmoitusta veneen myynnistä. Pukit vuodeksi ja ilmankuivain veneeseen + valvontakäynti kerran kuukaudessa kustantavat suunnilleen saman verran kuin telakointipaikka.
Puolitoista tonnia vuodessa on siis pakolliset kulut kun vene on maissa telakoituna. Suomessa meni samaa luokkaa satamapaikkaan, nostoihin ja talvisäilytykseen.

 

perjantai 7. marraskuuta 2014

Kyll se siitä

Latinalainen suhtautuminen aikaan ja asioiden hoitoon on oikeastaan minullekkin sopiva. Satamasta kun pyytää laskun pikaisesti niin aluksi ei tule mitään vastausta. Sitten kun ottaa uudelleen yhteyttä niin tulee paluupostissa nippu papereita täytettäväksi. Kun ne lähettää takaisin tulee taas parin viikon kuluttua papereita, laskua ei vaan näy. Mikäs siinä, täytellään propuskoita ja odotellaan sitä laskua.

Terceiralla on onneksi lentokenttä johon on päivittäin lento Lissabonista. Menomatka Suomesta kestää parikymmentä tuntia, toiseen suuntaan puolet vähemmän. Edestakaisin lento kustantaa neljänsadan luokkaa.



maanantai 27. lokakuuta 2014

Edistymistä

Pikkuhiljaa on sähköposti- ja puhelinliikenne alkanut toimimaan Azorien suuntaan. Olen saanut eri tahoilta vinkkejä kontakteista joista on hyötyä veneen kunnostusvaiheessa.
Satamakin on nyt vakuuttunut että olen veneen uusi omistaja ja paperiasiat alkoivat hoitua säilytyspaikan jatkovuokraamisen suhteen.
Asioiden hoito vie aikaa mutta kun ottaa kiireettömän asenteen niin kyllä kaikki näyttää järjestyvän.


keskiviikko 22. lokakuuta 2014

Alkukankeutta

Vene Azoreilla ja mies Suomessa. Asioiden hoitaminen etänä on tuonne hiukan haasteellisempaa kuin    esimerkiksi Ruotsiin. Portugali kun ei ole hallinnassa niin sähköposteihin ei vastata ja puhelimella englannin kielellä asiointiä yrittäessä tulee luuri korvaan aika nopeasti.

Viikon verran olen keräillyt kontakteja joiden kautta saisin muutamia pikkuasiota hoidettua paikan päällä ennen kuin itse lähden matkaan. Katsotaan nyt sitten miten heidän kauttaan onnistuu.

Alla vene neljä vuotta sitten.








lauantai 11. lokakuuta 2014

Lämpimämmät vedet mielessä

Vene-elämä isommilla ja lämpimämmillä vesillä alkoi realisoitua. Entinen vene vaihtoi kotisatamaa ja  muutamien vaiheiden jälkeen  omistukseeni siirtyi vanha Allied Princess 36 valtamerivene.
Vene on nyt telakoituna Azoreilla Terceiran saarella purjehdittuaan Atlantin yli Floridasta. Ostin siis jälleen kerran projektin, työmäärä ja kunto selviävät myöhemmin.

Ei suuri, ei pieni mutta tukevaa tekoa.